Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 21.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Poikkeamislupahakemus 205-403-2-133, Koutaniemi

KAJDno-2023-613

Valmistelija

  • Ulla-Maija Oikarinen, Asemakaava-arkkitehti, ulla-maija.oikarinen@kajaani.fi

Perustelut

KUVAUS

Kyseessä on Koutaniemi - Vuoreslahti - Sarvivaara rantaosayleiskaavan loma-asuntoalueella RA-3/2 sijaitseva omarantainen rakennuspaikka, pinta-ala 8000 m2., jolla on rantaviivaa noin 200 m. Tilalle on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa.

Rakennuspaikalla sijaitsee ympärivuotiseen käyttöön soveltuva vapaa-ajan asuinrakennus (112 k-m2, valmistunut 2019) ja osavuotiseen käyttöön soveltuva vapaa-ajan asuinrakennus (30 k-m2, valmistunut 1971) sekä talousrakennuksia (17 k-m2 ja 13 k-m2).

Rakennuspaikka on liitetty vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon sekä sähköverkkoon. Jätevedet ohjataan umpikaivoon ja harmaat vedet imeytetään. Alueen viemäriverkosto on toteutettu lomarakennuksen valmistumisen jälkeen. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Sokasaarentien kautta.

Poikkeamislupahakemus 13.4.2023 (saapunut 4.5.2023), oheisliite
Ote poikkeamislupakartasta, oheisliite

 

POIKKEAMISEN TARVE

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §, 43 §, 171 §.

Hakija hakee poikkeamista oikeusvaikutteisen Koutaniemi - Vuoreslahti - Sarvivaara rantaosayleiskaavan käyttötarkoituksesta, loma-asunnon (112 k-m2, valmistunut 2019) muuttamisesta pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi.

 

POIKKEAMISEN TOIMIVALTA

Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27 §, Kvalt 31.5.2021, voimaantulo 1.8.2021 (Kajaanin kaupungin hallintosäännön päivitys 7.11.2022, voimaantulo 1.1.2023). Ympäristöteknisen lupajaoston tehtävät ja toimivalta, kohta 1: Toimivalta poikkeamisluvan myöntämisestä on Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla.

 

KAAVATILANNE

Kainuun Maakuntakaava:

Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssä ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:ssa aluetta koskee seuraava kaavamerkintä ja suunnittelumääräykset:

Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, M

Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainestenottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueelle voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

 

Rantojen käyttöä koskeva yleinen suunnittelumääräys:

Ranta-alueita tulee kehittää viihtyisinä asumisen ja virkistyksen alueina huomioon ottaen vapaa-ajan, osa-aika- tai pysyvän asumisen tarpeet. Alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköisten palvelujen saatavuuteen, olemassa olevaa infrastruktuuriin sekä ympärivuotisen käytön edellytyksiin.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet, luonnon- ja maisema-arvot sekä vesi- ja energiahuollon järjestäminen.

 

Asemakaava: Läheisyydessä ei ole asemakaavoja.  

 

Yleiskaava: Alueella on voimassa 17.3.1999 voimaan tullut Koutaniemi - Vuoreslahti - Sarvivaara rantaosayleiskaava.

Hakemuksen kohdetta koskee seuraava kaavamerkintä ja -määräys sekä yleismääräys:

RA-3/1, loma-asuntoalue:

Kauttaviivan jäljessä oleva luku osoittaa alueella sallittujen loma-asuntojen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikan koon tulee olla 0,2 ha, ja siihen kuuluvan rantaviivan pituuden vähintään 40 m. Asuinrakennuksia saa peruskorjata, mutta ei uudestaan rakentaa eikä laajentaa, ellei rakennuspaikka tai käytetty rakennusoikeus ole muutoin RakJ:n määräysten mukaiset. Aluetta ei saa käyttää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutusta.

Yleismääräys:

Vesistön rannalle on varattava vähintään 20 m syvyinen ylimmän vedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta mitattu kasvullinen suojavyöhyke, joka estää puhdistamattomien valumavesien pääsyn suoraan vesistöön. Varaus ei estä RakJ sallimien rakennusten sijoittamista alueelle, jos niiden jätevesien käsittely on asianmukaisesti hoidettu. Vesistöllä tarkoitetaan tässä määräyksessä kaikkia peruskarttaan merkittyjä lähteitä ja nimettyjä vesistöjä, järviä, lampia, jokia ja puroja sekä näihin laskevia valtaojia.

Oulujärven ranta-alueille rakennettaessa, sen lisäksi mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty, rakentaminen on kielletty korkeusjärjestelmässä N43 tason +124.41 alapuolelle.

Rakennusjärjestys:

Rakentaminen ranta-alueelle:

Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella:

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen rakennuksen sopeuttamiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöönsä.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää. Puuston tarkoituksenmukainen harventaminen on sallittua.

Rantaviivalla tarkoitetaan ylimmän veden korkeuden muodostamaa rantaviivaa tai vesistöillä missä sitä ei ole määritelty rantaviiva on luonnontilaisen kasvillisuuden rajassa.

Rakennusten etäisyydet rantaviivasta ja sijainnit rakennuspaikalla tulevat olla sellaiset, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Avoimeen puuttomaan rantamaisemaan ei sallita uudisrakentamista ilman asemapiirustuksessa esitettävää rannan suojapuuston istuttamista.

Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee päärakennuksen (asuinrakennus tai loma-asunto), jonka kerrosala on enintään 120 m², etäisyyden tulee olla vähintään 30 m rantaviivasta. Suuremman päärakennuksen etäisyydet rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 m. Vähimmäisetäisyydet mitataan aina rakennuksen lähimmästä seinästä tai sen katosten kantavista pilarilinjoista.

Ranta-alueella lomarakentamisen enimmäiskerrosala rakennuspaikalla saa olla 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Loma-asunnon enimmäiskerrosala saa olla 170 m². Asuinrakentamisen enimmäiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 600 m(asuinrakennus 350 m2, talousrakennukset 250 m2).

 

LUONNONSUOJELU JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Rakennetun kohteen käyttötarkoituksen muutos ei vaaranna alueen luontoarvoja. Alueella ei ole suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä. Hieman kauempana on useampia lomarakennuksia sekä yksi vakituinen asunto. Saman tien varressa on useampi vakituinen asuinrakennus.

 

KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSEN EDELLYTYKSET

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 116 §) rakennuspaikalle asetetut vaatimukset:

-    Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Muut poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

-   ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

-   ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista;

-   ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

-    ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia

 

KÄYTTÖTARKOITUKSENMUUTOKSEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN

Rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n rakennuspaikalle asetetut vaatimukset ja muut poikkeamisen edellytykset.

 

RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET

Kyseessä on olemassa oleva lomarakennus, joka täyttää ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennustekniset vaatimukset.

 

KUULEMINEN

Kaupunki on kuullut kirjeitse kahta (2) rajanaapuria, joilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

 

Lisätietoja asiasta antaa asemakaava-arkkitehti Ulla-Maija Oikarinen, puh. 040 354 3089 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää poikkeamisluvan käyttötarkoituksen muutokselle seuraavin perustein ja ehdoin:

 

PERUSTELUT

Kyseinen rakennuspaikka tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon ja taajamakoulujen läheisyyteen, eikä aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan asutuksen yhteyteen ja tehostaa vesi- ja viemäriverkostojen käyttöä sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella.

 

Rakennuspaikka

-   täyttää pinta-alan osalta vähimmäisvaatimukset

-   täyttää MRL:n 116 §:n muut rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset

-   on liitetty vesiverkostoon ja liitettävissä viemäriverkostoon

-   on liitetty sähköverkkoon

-   rakennuspaikalle on olemassa sen käyttötarkoitusta vastaava tieyhteys

-   kaavan mitoitus ei kasva

 

 Edellä mainituin perusteluin poikkeaminen

-   ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

-   ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista

-   ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista

-   ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen

 

EHDOT

Rakennus on liitettävä viemäriverkostoon.

 

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 43 §, 171–174 §.

 

Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava kahden (2) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

 

Maksut

Myönteinen päätös 440 €. Kielteinen päätös 220 €.

 

 

Päätös

Hyväksyi.

Tiedoksi

Hakija, Kainuun ELY -keskus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS   (poikkeamisluvat)

 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen (päätöksen antopäivämäärä käy ilmi päätöksestä)  ja sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa lupajaoston päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmässä ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta
 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Suomen  hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.  Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa  https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituskirjelmän toimittamisesta faksina tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

 
 Käyntiosoite: Torikatu 34-40, 90100  OULU
 Postiosoite:   PL 189, 90101  OULU
 Sähköposti:   pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 Puh.              029 56 42800 (vaihde)
 Virka-aika:     klo 8.00–16.15
 

Valituksista perittävät maksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 270 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.