Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 13.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 23 Poikkeamislupahakemus, 205-404-2-46, Takkaranta

KAJDno-2020-354

Valmistelija

  • Osmo Nuutinen, Kaavasuunnittelija, osmo.nuutinen@kajaani.fi

Perustelut

Kyseessä on Kirkkoaho-Pärsänsuo-Takkaranta osayleiskaavan loma-asunto-alueella, RA-3/8, sijaitseva rakennuspaikka, jonka pinta-ala on 5195 m² ja jolla on rantaviivaa noin 45 m.
Rakennuspaikalla sijaitsee vuonna 1993 valmistunut 93 k-m²:n loma-asunto, jonka etäisyys rantaviivasta on 45 m.
Rakennus on liitetty vesi,- viemäri- ja sähköverkkoon. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Hivakantieltä.

Rakennuspaikka kuuluu Takkarannan alueeseen, jonka Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi käyttötarkoituksen muutoksille soveltuvaksi alueeksi, jolla poikkeamisluvalla loma-asunnon käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi, mikäli rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset ja muut poikkeamisen edellytykset (Kvalt 10.2.2020, § 4).


Erillisliite, poikkeamishakemus (31.3.2020, saapunut 1.4.2020)
Liite, yleissijaintikartta
Liite, ympäristökartta
Liite, asemapiirros

POIKKEAMISEN TARVE JA TOIMIVALTA
Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §,171§

Hakija hakee poikkeamislupaa oikeusvaikutteisen Kirkkoaho-Pärsänsuo-Takkaranta osayleiskaavan käyttötarkoituksesta, loma-asunnon muuttaminen pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi.

Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27 §, Kvalt 29.5.2017, voimaantulo 1.6.2017:

Ympäristöteknisen lupajaoston tehtävät ja toimivalta, kohta 1:
Toimivalta poikkeamisluvan myöntämisestä on Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla.

KAAVATILANNE
Kainuun Maakuntakaava:
Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssä ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:ssä aluetta koskee kaavamerkintä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, M.
Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainestenottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueelle voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Rantojen käyttöä koskeva yleinen suunnittelumääräys:
Ranta-alueita tulee kehittää viihtyisinä asumisen ja virkistyksen alueina huomioon ottaen vapaa-ajan, osa-aika- tai pysyvän asumisen tarpeet. Alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköisten palvelujen saatavuuteen, olemassa olevaa infrastruktuuriin sekä ympärivuotisen käytön edellytyksiin.
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet, luonnon- ja maisema-arvot sekä vesi- ja energiahuollon järjestäminen.

Asemakaava: Alueella eikä sen läheisyydessä ole voimassa olevaa asemakaavaa, eikä sellaista ole suunnitteilla.

Yleiskaava: Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kirkkoaho-Pärsänsuo-Takkaranta osayleiskaava, joka on vahvistettu 25.6.1998.

Hakemuksen kohdetta koskee seuraava kaavamerkintä ja -määräys: RA-3/1, loma-asuntoalue:
Kautta viivan jäljessä oleva luku osoittaa alueella sallittujen loma-asuntojen lukumäärän. Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 2000 m² ja siihen kuuluvan rantaviivan pituuden 40 m. Lomarakennuksia saa peruskorjata, mutta ei uudelleen rakentaa eikä laajentaa, elleivät rakennuspaikka tai käytetty rakennusoikeus ole muutoin rakennusjärjestyksen mukaiset. Aluetta ei saa käyttää siten, että kaavan toteuttaminen vaikeutuu.

Mikäli lomarakennuspaikan koko ei täytä vähimmäisvaatimusta lomarakennus saa olla enintään 30 m² ja talousrakennukset yhteensä enintään 20 m². Rakennusten on sijoituttava vähintään 15 m säännöstelyluvan ylimmän vedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Rakennusjärjestys:
Rakentaminen ranta-alueelle:

Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ranta-alueella:
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen rakennuksen sopeuttamiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöön.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää. Puuston tarkoituksenmukainen harventaminen on sallittua.
Rantaviivalla tarkoitetaan ylimmän veden korkeuden muodostamaa rantaviivaa tai vesistöillä missä sitä ei ole määritelty rantaviiva on luonnontilaisen kasvillisuuden rajassa.
Rakennusten etäisyydet rantaviivasta ja sijainnit rakennuspaikalla tulevat olla sellaiset, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Avoimeen puuttomaan rantamaisemaan ei sallita uudisrakentamista ilman asemapiirustuksessa esitettävää rannan suojapuuston istuttamista.
Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee päärakennuksen (asuinrakennus tai loma-asunto), jonka kerrosala on enintään 120 m², etäisyyden tulee olla vähintään 30 m rantaviivasta. Suuremman päärakennuksen etäisyydet rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 m. Vähimmäisetäisyydet mitataan aina rakennuksen lähimmästä seinästä tai sen katosten kantavista pilarilinjoista.
Ranta-alueella samalle rakennuspaikalle ja samaan pihapiiriin saa rakentaa enintään yhden 2-kerroksisen ja kaksiasuntoisen loma-asunnon ja enintään
30 krs-m² saunarakennuksen. Kaksiasuntoisen loma-asunnon sijasta saa rakentaa yksiasuntoisen enintään 2-kerroksisen loma-asunnon ja toisen 2-kerroksisen loma-asunnon enintään 50 krs-m² rakennusoikeuden puitteissa. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksia saa rakentaa enintään 5 kpl.

Ranta-alueella lomarakentamisen enimmäiskerrosala rakennuspaikalla saa olla 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Loma-asunnon enimmäiskerrosala saa olla 170 m². Asuinrakentamisen enimmäiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

LUONNONSUOJELU JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Alueella ei ole luontokohteita, suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta.

Takkarannantien ja vesistön välisellä alueella rakennuspaikkaan rajautuu ja sen läheisyydessä on viisi pysyvän ympärivuotisen asumisen asuntoa ja seitsemän loma-asuntoa.

KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSEN EDELLYTYKSET
Kaupunginvaltuuston 10.2.2020, § 4, hyväksymän maankäyttöpoliittisenohjelman kappaleessa "Poikkeamiset ja käyttötarkoituksen muutokset" muutoksen edellytyksistä todetaan:
”Käyttötarkoituksen muutos voidaan myöntää, mikäli rakennuspaikka täyttää Maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset, muut poikkeamisen edellytykset ja lisäksi rakennus täyttää asuinrakennukselle asetetut rakennustekniset vaatimukset. Käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä rakennuspaikan rakennusoikeus ei kasva. Lisäksi käyttötarkoituksen muutos vaatii aina rakennusluvan, jonka myöntää rakennusvalvonta”.
Reunaehtoina rakennuspaikalle on, että se on liitetty/liitettävissä viemäriverkkoon, talousveteen ja sähköverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala vähintään 3000 m² ja sille on käyttökelpoinen kulkuyhteys

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 116 §) rakennuspaikalle asetetut vaatimukset:
- Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään
2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Muut poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §):
- ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
- ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista;
- ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
- ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia

RAKENNUKSEN RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET
Kaupungin rakennusvalvonnan mukaan lomarakennus ei täytä nykyisin asuinrakennukselle asetettuja yleisiä teknisiä vaatimuksia


Erillisliite, ote osayleiskaavasta ja ote poikkeamislupakartasta. 

KUULEMINEN
Kaupunki on kuullut kirjeitse 7.4.2020, määräaika 24.4.2020, neljää (4) rajanaapuria, joista yhdellä on ollut huomautettavaa hankkeesta.

Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, puh. 044 7100297 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää poikkeamisluvan käyttötarkoituksen muutokselle seuraavin perusteluin:

PERUSTELUT
Rakennuspaikka
- täyttää pinta-alan osalta vähimmäisvaatimukset
- täyttää MRL:n 116 §:n muut rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset
- on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon
- on liitetty sähköverkkoon
- rakennuspaikalle on olemassa käyttöä vastaava tieyhteys (Takkarannantie/Hivakantie)
- kaavan mitoitus ei kasva
- kaavassa rakennuspaikalle osoitettu rakennusoikeus ei kasva

 Edellä mainituin perusteluin poikkeaminen
- ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
- ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista
- ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
- ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen

EHDOT
Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava kahden (2) vuoden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman.
Rakennusluvan yhteydessä on todettava että, rakennus täyttää asuinrakennukselle asetetut yleiset tekniset vaatimukset.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72§, 171-174§

Päätös

Hyväksyi.

Osmo Nuutinen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS   (Poikkeamisluvat)

 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen (päätöksen antopäivämäärä käy ilmi päätöksestä)  ja sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa lupajaoston päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmässä ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta
 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Suomen  hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.  Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa  https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituskirjelmän toimittamisesta faksina tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

 
 Käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, 90100  OULU
 Postiosoite: PL 189, 90101  OULU
 Faksi: 029 56 42841
 Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 Puh. 029 56 42800 (vaihde)
 Virka-aika: klo 8.00–16.15
 

Valituksista perittävät maksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 260 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.