Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 12.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Lausunto KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta

KAJDno-2018-3

Valmistelija

  • Tarja Laatikainen, Ympäristönsuojelutarkastaja, tarja.laatikainen@kajaani.fi

Perustelut

KaiCell Fibers Oy (yhtiö) hakee ympäristölupaa Paltamon Kyläpuron teollisuusalueelle suunniteltavalle biojalostamolle ja sitä palveleville muille toiminnoille. Aluehallintovirasto pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa hakemuksen johdosta. Lausunto on toimitettava aluehallintovirastoon 17.6.2019 mennessä. Asian diaarinumero on PSAVI/5030/2018.

Toiminnan kuvaus

Hankealue sijoittuu Paltamossa Kylänpuron teollisuusalueeseen liittyvälle alueelle valtatie 22 varrella noin kolme kilometriä Paltamon keskustasta itään. Suunniteltu hanke sijoittuu kokonaisuudessaan Paltamon kunnan omistamalle alueelle. Kyseessä on uusi toiminta. 

Biojalostamon päätuotteita ovat kemiallisesti valkaistu selluloosa, liukosellu ja tekstiilikuidun valmistuksessa käytettävä ArbronTM.  Laitoksen täydessä tuotannossa valkaistun selluloosan tuotantokapasiteetti on 600 000 ilmakuivattua tonnia vuodessa. Valkaistusta selluloosasta voidaan jatkojalostaa Arbronia 400 000 tonnia vuodessa. Päätuotteiden lisäksi tuotetaan raakamäntyöljyä (24 000 t/v), tärpättiä (2 000 t/v), ammoniumsulfaattia (21 600 t/v) ja energiaa. Toiminta on jatkuvatoimista prosessiteollisuutta. Biojalostamon puunkäyttö on noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tästä noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä arvioidaan olevan pyöreää havukuitupuuta.

Toiminta käsittää selluloosan ja Arbronin ohella muun muassa kemikaalien talteenoton, klooridioksidin ja rikkihapon valmistuksen, vaarallisten nestemäisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin, biokaasun tuotannon Arbronin tuotannossa muodostuvasta hydrolysaatista, energiatuotannon (soodakattila, biomassakattila, apukattila, kuoren kaasutuslaitos ja turbiinilaitos), polttoaineiden jakeluaseman, raaka- ja jäteveden käsittelyn sekä toiminnassa muodostuvien jätteiden loppusijoituksen tehdasalueen viereen rakennettavalle kaatopaikalle. 

Yhtiö hakee myös vesilain mukaista lupaa veden ottoon Oulujärven Mieslahdesta, veden otto- ja purkuputkien sijoittamiseen ja rakentamiseen Oulujärveen sekä putkien sijoittamisen edellyttämään ruoppaukseen. Arvioitu prosessi- ja jäähdytysvedenottotarve on kesällä 327 130 m3/vrk ja talvella 174 796 m3/vrk.

Hakemus koskee myös pysyvän käyttöoikeuden myöntämistä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten putkirakenteiden sijoittamisen edellyttämille, toisen omistuksessa oleville vesialueille Oulujärvessä. 

Yhtiö pyytää hakemuksessa oikeutta laitoksen toiminnan aloittamiseksi lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti sekä raaka-, jäähdytys- ja jätevesiputkien asennukselle ja sen edellyttämälle ruoppaukselle sekä vedenotolle vesilain 3. luvun 16 §:n mukaista valmistelulupaa. Biojalostamon tuotannon suunnitellaan alkavan vuoteen 2023 mennessä. 

Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia. Hankkeesta on laadittu lain tarkoittama arviointiselostus ja yhteysviranomainen on antanut selostuksesta perustellun päätelmän 1.10.2018

Tiedot olennaisista päästöistä ja näiden vaikutuksista sekä syntyvistä jätteistä

Jäte-, hule- ja jäähdytysvedet

Biojalostamon prosessijätevedet sekä kemikaalien käsittelyalueilla syntyvät hulevedet käsitellään tehtaan biologisella jätevedenpuhdistamolla, jonne jätevesiä johdetaan noin 45 000 m3 vuorokaudessa. Biojalostamon jätevedenpuhdistamolle on tarkoitus johtaa käsiteltäväksi myös Paltamon kunnan keskustaajaman talousjätevedet. Käsitellyt jätevedet esitetään johdettavan Oulujärveen Kiehimäjoen suulle (purkupaikka AP1).

Jätevedenpuhdistamolta Oulujärveen kohdistuva kuormitus on vuorokaudessa arviolta noin 24 tonnia COD (kemiallinen hapenkulutus), 1 tonnia BOD (biologinen hapenkulutus), 18 kg fosforia, 276 kg typpeä, 0,7 tonnia kiintoainetta, 40 tonnia sulfaattia ja 331 kg adsorboituvia orgaanisia halogeeniyhdisteitä (AOX). Jätevesien purku voi lisätä Mieslahden ravinteisuutta ja rehevöitymistä.

Alueella muodostuvat puhtaat hulevedet johdetaan selkeytysaltaan kautta vesistöön. Käytettävän jäähdytysveden määrä on kesällä noin 3 m3/s ja talvella noin 1,5 m3/s. Jäähdytysvedet esitetään johdettavan Kiehimäjoen edustalle samaan purkupaikkaan kuin käsitellyt jätevedet (AP1). Jäähdytysveden lämpötila on korkeintaan 40 ℃ ja sen lämpötilan nousu on kesällä korkeintaan 20 ℃ ja talvella korkeintaan 35 ℃. Jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma vesistöön on arvioitu olevan kesäaikaan noin 250 MW ja talvella 200 MW.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on alustavasti tarkasteltu vaihtoehtoisia jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikkoja (AP1, AP2, AP3, AP4, AP5 ja AP6), joista uloin paikka (AP6) sijaitsee noin 8 km Kiehimäjokisuusta lounaaseen. Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa on vertailtu tarkemmin purkupaikkoja AP1 ja AP3 (noin 3 km Kiehimäjokisuusta). Vertailun perusteella hakija esittää jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikaksi purkupaikkaa AP1.

Päästöt ilmaan

Vuosittaiset kokonaispäästöt ilmaan ovat arviolta 141 tonnia rikkidioksidia, 36 tonnia hajurikkiyhdisteitä (TRS), 1 373 tonnia typen oksideja ja 120 tonnia hiukkasia. Haittojen ehkäisemiseksi hajukaasut poltetaan ja savukaasujen käsittelyyn valitaan riittävän tehokkaat puhdistuslaitteistot ja -menetelmät. Leviämislaskelmien perusteella biojalostamon normaalitoiminnan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt eivät aiheuta terveyshaittaa lähialueen asukkaille. Normaalitilanteessa toiminnasta ei oleteta aiheutuvan hajuhaittoja. Häiriötilanteessa hajua voi esiintyä 6 km:n säteellä laitoksesta ja hyvin harvoin esiintyvässä häiriötilanteessa rikkivedyn hajukynnys voi ylittyä 15 km:n etäisyydellä laitoksesta.

Melu

Tehtaan käytönaikainen melu koostuu puukentän, kuorimoiden, puhaltimien ja pumppujen melusta. Lisäksi melua aiheuttaa kuljetusliikenne. Hakijan mukaan, erillään nykytilanteen melulähteistä tarkasteltuna, tehdasalueen toimintojen melu ei aiheuta päivä- eikä yöohjearvojen ylityksiä lähialueen asuin- tai lomarakennusten luona. Tehtaan liikenteen aiheuttama melu ylittää päivä- ja yöajan ohjearvot lähellä kulkureittejä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten luona hankealueen itäpuolella, Mieslahden kylällä sekä junaradan läheisyydessä Metelin alueella.

Sivutuotteet ja jätteet

Biomassapohjaiset sivuvirrat, kuten kuori, puru ja jätevedenkäsittelyn lietteet hyödynnetään laitoksen energiantuotannossa. Prosessissa syntyviä jätelain mukaisia sivutuotteita ovat kalkki, kalkkipöly ja tuhka, jotka hyödynnetään joko tehtaan prosessissa tai toimitetaan hyötykäyttöön muualle. Toiminnoista muodostuu vuosittain viherlipeäsakkaa noin 6 330 tonnia, tuhkaa noin 3 980, lentotuhkaa 8 850 tonnia ja hiekkaa 3 020 tonnia sekä poltettua kalkkia noin 1 000 tonnia. Näistä viherlipeäsakka sijoitetaan tehdasalueen kaatopaikalle, hiekka hyödynnetään täytemaana ja muut jätejakeet suunnitellaan käytettävän maanparannusaineen tuotannossa. Lisäksi syntyy pieniä määriä rejektejä, huollon ja kunnossapidon jätteitä ja tavanomaista toimistojätettä sekä vaarallisia jätteitä.

Vaikutukset kaloihin ja kalastukseen

Biojalostamon kuormitus heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien, muikun ja siian, elinolosuhteita sekä suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Hakijan mukaan konkreettiset kalastushaitat rajoittuvat Paltaselälle, jossa vesistön rehevöitymistason lievä kohoaminen lisää muun muassa seisovien pyydysten limoittumista. Jäähdytysvesien aiheuttama sula-alue Kiehimänjokisuulla vaikeuttaa talvikalastusta alueella.

Päästöraja-arvot, paras käyttökelpoinen tekniikka, BAT

Hakija esittää vesistöön ja ilmaan kohdistuville päästöille raja-arvot, jotka perustuvat BAT-päästötasoihin. Jätevesipäästöjen osalta päästöraja-arvot esitetään kemialliselle hapenkulutukselle, kiintoaineelle, AOX-yhdisteille, fosforille, typelle ja sulfaatille ja ilmapäästöjen osalta typpioksideille, rikkodioksidille, haiseville rikkiyhdisteille ja hiukkasille. Esitetyt päästöt vesiin ovat pääosin BAT-vaihteluvälin puolivälissä. Soodakattilan ja meesauunin päästöt ilmaan ovat BAT-päätelmien mukaiset lukuun ottamatta NOX-päästöjä.

Vahinkoarvio ja käyttöoikeuskorvaus

Hakija esittää jäte- ja jäähdytysvesistä aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi 35 000 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua. Hakijan mukaan kalatalousmaksulla ei voida täysin kompensoida kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja purkualueiden läheisyydessä. Lisäksi hakija pyrkii sopimaan kaupalliselle kalastukselle aiheutuvat vahingot ennen tehtaan käynnistymistä.

Hakijan mukaan jäte- ja jäähdytysvesien mukana tulevista päästöistä (ml. lämpöpäästö) aiheutuu haittaa rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle virkistyskäytölle jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikan lähialueella. Tämä haitta on esitetty korvattavaksi. Korvausesityksestä on annettu erikseen tieto kyseisille rantakiinteistöille. 

Lisäksi hakija on tehnyt Paltamo I- ja Paltamo II-osakaskunnille korvausesityksen käyttöoikeuden saamiseksi vedenottoputkien sekä jäte- ja jäähdytysvesiputkien sijoittamiseksi osakaskuntien vesialueille.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä muistutusten ja mielipiteiden esittämistä varten 17.5.2019–17.6.2019 internetissä osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu.

Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 4214 397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto antaa seuraavan lausunnon KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta:

Biojalostamolle on tehty kattava ympäristövaikutusten arviointi, jonka selvityksiä ja mallinnuksia on hyödynnetty lausunnolla olevassa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa. Arviointimenettely on nostanut esille hankkeen merkittävimmät ja ongelmallisimmat vaikutukset ympäristöön, joita ovat erityisesti biojalostamon vedenkäyttö ja vesipäästöt sekä näiden määrät, ilmapäästöistä varsinkin erilaiset rikkiyhdisteiden hajupäästöt sekä lisääntyvän liikenteen ja melun haitat.

Ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia ovat erityisesti syyskutuisten kalalajien elinolojen heikentyminen ja sen vaikutukset kalastukseen sekä tehtaan vaikutusalueen asutuksen elinolojen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa ajoittaisia ruuhkia ja sitä kautta liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Jalostamon toiminta-ajan liikennevaikutusten kokonaismerkittävyyden onkin arvioitu olevan suuri. Toiminta-ajan meluvaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi.

Hakemuksen mukaan jäte- ja jäähdytysvedet johdetaan Kiehimänjoen suulle (purkupaikka AP1). Vesistömallinnusten tulosten perusteella Laanniemen edusta (purkupaikka AP3) näyttäisi olevan monessa suhteessa jätevesien purkuputken paikaksi Kiehimänjokisuuta sopivampi. Jäähdytysvesien lämpökuormalla on selvityksen mukaan todettu olevan samankaltaisia vaikutuksia vesieliöihin kuin prosessijätevesillä. Lämpökuorma ja jätevesien ravinteet yhdessä rehevöittävät Keihimänjoen suun lähialueen ja Mieslahden rantoja haitaten ranta-asumista ja alueen virkistyskäyttöä. Lisäksi lämpökuorma pitää Kiehimänjokisuun aluetta talvella sulana ja heikentää jäätilannetta jopa 1-2 km:n etäisyydelle siten, että alueen virkistyskäyttö estyisi myös talviaikaan. Lupajaosto esittääkin Laanniemen edustaa sekä jäte- ja jäähdytysvesien että hulevesien purkupaikaksi.

Hakija esittää biojalostamon jätevesien päästöraja-arvoiksi vuosi- ja kuukausikeskiarvoja, jotka vastaavat uusille tehtaille annettuja BAT-päätelmien mukaisia päästöraja-arvoja ja joissa on otettu huomioon mahdolliset poikkeustilanteet. Lupajaosto muistuttaa päästöraja-arvoja määrättäessä Oulujärven olevan matala, voimakkaasti säännöstelty, lievästi hapan, humuspitoinen ja vähä- tai keskiravinteinen järvi, jonka nykyistä hyvää ekologista ja kemiallista tilaa ei saa heikentää.

Erityisesti sulfaatille esitetyn raja-arvon mukaisten kokonaispäästöjen, 18 250 tonnia sulfaattia vuodessa, vaikutuksia veden laatuun tulee lupaharkinnan yhteydessä tarkastella. Paltaselältä ja Ärjänselältä vuosina 2015–2018 mitatut sulfaattipitoisuudet ovat ajoittain olleet noin kaksi kertaa suuremmat kuin jaksolla 2000–2009, mikä kuvastaa kyseisiin vesialueisiin jo nykyisellään kohdistuvaa sulfaattikuormituksen kasvua. Lupaharkinnassa tulee biojalostamon kuormituksen yhteydessä tarkastella myös tämän muun alueelle tulevan kuormituksen yhteisvaikutuksia biojalostamon päästöjen kanssa.

Ilmapäästöjen osalta biomassakattilalle hakija esittää suurten polttolaitosten (SUPO) asetuksen (936/2014) liitteessä 1 esitettyihin päästöraja-arvoihin perustuvia päästötasoja, jotka ovat suurten polttolaitosten LCP-BAT-päätelmien mukaisia päästöraja-arvoja korkeampia. Hankkeessa on kyse uudesta, vasta suunnitteilla olevasta kattilalaitoksesta, jolloin ilmapäästöjen päästöraja-arvot tulee määrätä LCP-BAT-päätelmien mukaisesti. Poikkeaminen LCP-BAT-päätelmien mukaisista päästöraja-arvoista edellyttää toiminnanharjoittajalta YSL 78 §:n mukaisia kustannusvertailuun perustuvia perusteluja siitä, kuinka nämä päästöraja-arvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi. Tätä hakija ei ole tehnyt, joten päästöraja-arvot tulee määrätä LCP-BAT-päätelmien mukaisesti.

Soodakattilalle ja meesauunille hakija esittää muiden ilmapäästöjen kuin NOX-päästöjen osalta sellu- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmien mukaisia päästötasoja. Edellä mainituin perustein myös soodakattilan ja meesauunin NOX-päästöjen raja-arvot tulee muiden ilmapäästöjen päästöraja-arvojen tapaan määrätä BAT-päätelmien mukaisina. Hakemuksen mukaan tehdas käyttää BAT-päätelmien mukaisia savukaasujen puhdistustekniikoita, joten päästötasot on mahdollista saavuttaa.

Hakija ei esitä rikkikonvertterin hajukaasupäästöille päästöraja-arvoja. Suunniteltu biojalostamo tulee sijaitsemaan noin 3 km päässä Paltamon keskustasta. Hakemuksen mukaan häiriötilanteessa hajua voi esiintyä 6 km:n säteellä laitoksesta, ja poikkeustilanteessa hajukynnys voi ylittyä 15 km:n etäisyydellä. Täten myös hajukaasut tulee käsitellä BAT-tekniikan mukaisesti ja hajukaasupäästöille tulee määrätä BAT-päätelmien mukaiset päästöraja-arvot.

Päätös

Lupajaosto päätti lisätä lausuntoon, että lupaa toiminnan aloittamiseen ei myönnetä ennen luvan lainvoimaisuutta.

Tiedoksi

Aluehallintovirasto

Muutoksenhaku

 

Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §